tiistai, 31. elokuu 2021

Eikö ole pakko, oikeasti?

On niin kovin vaikea uskoa niitä, jotka sanovat, että voi tehdä mitä haluaa, elämällään. Miten voisin tehdä, kun yhteiskunnalla on niin kovat vaatimukset siitä, että pitäisi tehdä juuri tietyllä tavalla. Sillä oikealla, joka liittyy oravanpyörään hyvin suuresti ja on siis sitä.

Epävarma olo kalvaa... En uskalla tehdä niitä asioita, joita haluaisin ja irroittaa niistä, jotka ovat pakkopullaa ja aivan täysin turhaa täten oman elämäni kannalta. On vain yksi elämä ja sillä voi tehdä mitä vaan. Miten voisin siis motivoitua sellaiseen, joka ei tunnu omalta, ei sytytä ja on väkipakkoa. Vie aikaa kaikesta tärkeästi, mitä oikeasti haluaa tehdä.

Nyt on siis syytä laittaa syyniin se mitä haluaa tehdä.

Musiikki: Soittimet, bänditoiminta, laulu, säveltäminen

Kirjoittaminen: blogit, runot, tarinat, laulut

Kuvataide: Piirtäminen, maalaaminen

Kasvien kasvatus: Huonekasvit, hyötykasvit ja muut ulkokasvit ja pihan suunnittelu ja teko sellaiseksi, että tulee tosi hienoksi.

Eläimet: Koirat ja puput omana, haaveissa hankkia lisää eläimiä, josko se vaikka toteutuisi ja siihen olisi mahdollisuuksia.

Ruuan ja juomien teko: Leipominen, mehustus, kokkailu, alkoholijuomien teko(kaljaa ois erityisen kiva saada tehdyksi! Se lähitulevaisuuden juttu oikeastaan!)

Lukeminen: Romaanit, runot, tietokirjat, selfhelp.

(Äänikirjoihin nukahtaa aina, meinaa nukahtaa, joten ne ei mun juttu... Ja tykkään perinteisiä kirjoja lukea ja ihan konkreettisesti, ei epäterveellistä ruutua. )

Liikunta ja ulkoilu: metsäsamoilu, kuntosali, astangajooga, ohjatut jumpparyhmät, tanssi

Teatteri

Keittiöpsykologia

Kaverit on parhaita ja multa löytyy sydäntä ja empatiaa ymmärrystä muille. Autan mielelläni jne.

Kielet: Ruotsi, tanska, pohjoissaame, ranska, islanti.

Vois,

neulominen ja virkaaminen.


Kysymys kuuluukin.... Voiko näistä asioista muodostaa jollain kumman ilveellä itselleen hyötyä rahaa, muille apua.

Olen monipuolinen ihminen ja tykkään ihmisten auttamisesta kovasti.

Onko pakko juurikin opiskella tai tehdä työtä perinteisellä kaavalla? Voisiko hyödyntää muilla keinoilla omia avujaan ja tehdä vaikka jotain pieniä juttuja joista saisi korvausta ikään kuin vahingossa... Projekteja liittyen itseä kiinnostaviin aiheisiin. Niitä on toki monia.

Onhan mulla henkisiä voimavaroja, taitoja ja viisautta, jotta voisin auttaa muita ja valjastaa sen vaikka käytännön puuhien kautta. Sitä sopii miettiä...


Yksi olennainen asia. Olen käynyt psykologin testeissä ja ne jatkuvat taasen 9.9. Siellä selvitellään mikä mun todellinen ongelma on elämässä. Onko keskittymisvaikeutta tai oppimisvaikeutta? Sen selville saaminen voisi auttaa monessa asiassa. Saisin ehkä pitkäjänteisyyden takaisin mun elämään. Toivon mukaan. Haluan pystyä keskittymään ja tehdä pitkällä aikajänteellä.


Semmoista tällä kertaa. Pitäkää kiinni unelmista ja tehkää miten huvittaa. Prkl.

<3:llä Aurelia

torstai, 1. heinäkuu 2021

Yöllistä settiä

Hyvää yötä.

Mistäs sitä aloittaisi... No. Miksi on toisinaan niin vaikea elää hetkessä ja nauttia siitä mitä ympärillä on? Toisinaan osaa olla vain paikallaan ja nauttia ympäristön hienoudesta. Viime aikoina ollut vähemmän herkkä sille miten hienoa kaikki on, vaikka kesä on ja asiat periaatteessa olisivat hienoja, mutta ei saa silti irti niin paljon kuin haluaisi. Se on kurjaa.

Olisiko se sitten vielä jonkinlaista stressivaiheen jälkeistä pientä vielä vallitsevaa pientä masennuksen alavireisyyttä, etteivät asiat tunnu niin vahvasti, se hienous ympärillä. Surullista.

Vaihteeksi meni yksi työhomma päin brinkkalaa. Olisi ollut kesätyötä, mutta jaksaminen ei vain riittänyt. Oli kovin hektistä ja kaikki muukin kuin työ aiheutti valtavaa stressiä. Koko olemassaolo tuntuu välillä tosi raskaalta ja kaikki stressaa, vaikkei olisi mitään selkeää järkevää syytä, mut esim. sotku ja kaaos ahdistaa ja stressaa. Kunpa voisi vain olla välittämättä ja keskittyä vähän olennaisempiin asioihin, siihen mihin aikaansa oikeasti haluaa käyttää, kuten luovien asioiden puuhastelu.

Menin kympiltä nukkumaan, tai siis, nukahdin niihin aikoihin ja äsken heräsin. Tuli sellainen olo, että haluaa hieman valvoa ja kirjoitella. On inspiroiva olo. Kesäyöt on hienoja ja nyt vielä valoisiakin, kun juhannuksen tienoilla elellään.

Rupesin kirjoittelemaan muita juttuja, joten tähän blogin kirjoittamisen lopettelen. Hyvää yötä.

<3:llä Aurelia

lauantai, 15. toukokuu 2021

Kesäkin tullut melkein on

Heippa.

Ajattelin pitkästä aikaa vähän raapustella tänne jotain. On siis kevät, kuljen Aurajoen rantaa.... Eiku, Keiteleen rantaa... Oli mitä oli. Laulu pois se minusta!

Ihan on tuntunut kesältä, vaikka vasta toukokuun puoliväli onkin. Kovat helteet ovat olleet ja niiden takia varmaankin niin kesäinen fiilis. Linnut laulaa, alkaa vehreyttä olla puissa ja pensaissa, kukkia alkaa olla kukassa. Ihanaa. Mun lempivuodenaika oikeastaan tämä kevät ja kesäkin. Toisaalta loppukesä on turhan melankolista aikaa. Silloin, kun alkaa jo syksy kolkutella. Syksy on niin kovin haikeaa aikaa ja jaksamisessa se alkaakin sitten näkyä. Pimenee aiemmin ja kaikkea.

Mutta ei mietitä nyt syksyä eikä loppukesää. Tämä tässä on nyt parasta. Tartutaan hetkeen.

Olen ottanut aivan innokkaana aurinkoa ja nautiskellut olosta ulkona. Ihanaa.

Harmittaa kylläkin, että tuossa eilispäivänä eli perjantaina nyrjähti nilkka, joten eipä tässä kauheasti kävellä ympäriinsä, vaikka toki olisi kiva metsässä kävellä ja puuhata vaikka mitä. :/ Nyt sit vaan ontuen, kitkuttaen eteenpäin. Ei maha mittää. Pitää antaa jalan levätä.

Äsken tuli aivan ihanan inspiroitunut olo. Rupesin maalailemaan taivaanrantaa. Mitä kaikkea voisi pihapiirissä tehdä ja jopa sen ulkopuolellakin, tässä meidän mailla. Rakentaa, maalata, kasvattaa... Kaikkea. Puuhaa piisaisi. Hyvä toki nyt tällaisia aktiviteetteja miettiä, kun jalka on paketissa.

Täytyy varmaan nyt siirtyä koneen kanssa syrjemmälle, kun aurinko alkaa tavoittaa... Joten lopetan nyt kirjoittamisen.

Hyvää kevättä ja näkyillään!

<3:llä Aurelia

tiistai, 23. helmikuu 2021

Tiistai, joka tuntuu miltä vain päivältä

Iltaa.

Tuntuu kuin tää päivä olis mikä vaan päivä, vaikka onkin vaan tiistai. Päivät menee ohitse ja ihan sekaisin kokoajan, kun ei ole selkeästi varsinaisesti mitään tiettyä rytmiä. Pitäis kai olla, mut en jaksa välittää. Näinkin on hyvä kunhan saa hommia tehtyä myöskin. Mennyt vähän laiskotellessa kieltämättä. Olisi syytä tarttua harjan varteen, tai siis, kirjoittaa koneella muutakin kuin tämmöistä liipalaapaa esimerkiksi. Olisi edessä muutamia liiketoiminnan perusteiden tehtäviä. Aikamoinen läjä itse asiassa. Onneksi on ensi viikko kokonaisuudessaan hiihtolomaa. Kerkeää  tekemään vaikka mitä.

Hommalistalla on siis:

-Liiketoiminnan perusteiden tehtävät ja aihealueiden lukeminen

-Palveluenglannin kokeeseen luku

-Liiketoiminnan matikkaa

-Tuloksellista yritystoimintaa, sen lukua

-Työvälineohjelmat -kurssin tehtävien tekoa:

  •  Word
  • PowerPoint
  • Excel

Kaikkea semmosta ja vastapainoksi kaikkea mukavaa, kuten musan kuuntelu, soittaminen, laulaminen, lukeminen, löhöily, sohvailu, koirien kaa pöpölöinti.

Hyvää päivän jatkoo kullekin, itse tästä muihin puuhiin mitä ikinä ovatkaan, no idea

<3:llä Aurelia

sunnuntai, 10. tammikuu 2021

Sunnuntai-iltaa

Moikka arvon lukijat,

mulla on nyt mennyt paremmin kuin hetkeen ja tuntuu, että pystyn vaikka mihin. Sinänsä ihan hyvä, mutta joudunko taas pettymään itseeni, jos johonkin ryhdyn? Se tässä tietysti jännittää vaihteeksi.

Puolisolla loppuu pian työt ja jäämme hyvin pienirahaisiksi. Olen ajatellut perua aikeeni hakea opiskelemaan ruotsia yliopistoon, sillä onhan  se epärealistista... Ei ole varaa matkustaa tuota väliä, joka on yhteensä varmaan jotain 150km, kun edestakaisin kulkee. Sen sijaan, haluan viedä meitä eteenpäin, ja jotta voisimme asua tässä omakotitalossa, haen opiskelemaan lähihoitajaksi oppisopimuksella. Saisin täten palkkaa opiskelujen ajalta.

Toivon, että ajatukseni toimisi ja saisimme olla taasen vakavaraisia myös puolison töiden loputtua. Emme haluaisi myöskään muuttaa keskustaan asumaan, kun olemme täällä maalla asumaan tottuneet.

Haluan myös, että puolisoni saisi puolestaan huilia ja viettää vaikka mukavan lomailukesän. Ei olisi yhtään pahitteeksi hänelle, luullakseni. Minä tienaisin ja hän elelisi rauhallisia kesälomapäiviä, kuten minä olen monet viime kesät tehnyt.

 

Aloitin Nutrilett -dieetin tyylisen dieetin, johon sisältyy osin Nutrilett- tuotteita, mutta osin myös ihan melko normaalia ruokaa. Dieettiini kuuluu kaloreiden laskemista ja mahdollisimman pieniä päivittäisiä kalorimääriä. Pitkin päivää pieniä kalorimääriä ja siihen lisäksi, aion alkaa liikkumaan enemmän, ainakin käymällä salilla ja lisäämällä jonkinlaista muuta liikkumista, kuten kävelyä ja ulkoilua.

Iltaisin on pahimmat mieliteot. Tekisi mieli lappoa kaikenlaista hyvää suuhunsa. Nytkin meillä olisi kotona Domino-keksejä, lohta, sipsejä ym... Kauheasti tekisi mieli, mutta mieli tavoitteessa vaan. Kivempi kesälläkin harppoa bikineissä uimarannalla, kun ei tartte häpeillä itseään niin paljon. Ja olo on varmasti parempi. Olo kevyempi ja mieli kirkkaampi.

Nyt taitanee olla aika mennä nukkumaan, joten lopetan kirjoittamiseni tähän.

Hyviä unia, hyvää yötä.

<3:llä Aurelia

  • Sivut