maanantai, 26. elokuu 2019

Muutto ja muu

Iltoja iltoja

Oli pakko nyt paeta muuttokaaosta kirjoittamisen pariin. Ehkä vielä jokin valojen himmennys voisi poistaa stressiä ja rauhoitella. Aika kaoottinen olo sotkun takia... En siis ole vielä muuttanut vaan on vasta pakkaus meneillään. Laitan jo nyt alustavasti isot huonekalut uloimmaksi, siis sillailla, että muuttaessa on helppo napata ne ekana kyytiin. Vaatesäkit ja muut kevyemmät ja pienemmät jutut jäävät aivan sinne huoneiden nurkille sisälle huoneeseen.

On vaikea rauhoittua, nauttia nyt kotona olosta, kun on niin kaaos. Toisaalta voi fiilistellä muuttoa ja tehä pikkujuttuja. Ja voihan täällä silti olla siistiä. Täytyypä kohta siis jatkaa järkkäilyä. Kyllähän täällä nytkin vielä loppuaikoina voisi, saisi olla siistiä. Huomenna vanhemmatkin tulevat kylään niin täytyy joku roti olla, vaikka laatikoita ja säkkejä onkin.

Levoton ja väsynyt olo samaan aikaan. Aika perinteinen juttu, kun on juonut kahvia liian myöhään kuin myös väsynyt reissaamisesta. Käy ylikierroksilla. Taidan kuitenkin valvoa, kun tällaista puhtia on. Vielä, kun kesälomaa piisaa....

Koulun alusta Keski-Suomessa ei ole vielä tietoa. Muutan siis sinne poikaystävän luo. Tarkoituksena jatkaa liiketalouden opintoja siellä. Erosin juuri edellisestä koulusta ja tässä tarttisi ruveta uutta koulupaikkaa alkaa järkätä kunhan saan vanhalta koululta opintosuoritusotteen sekä erotodistuksen. Olen tietysti ollut jo yhteyksissä sinne uuteen kouluun, mutta he eivät voi varmuudella sanoa vielä mitään, sillä olen ollut kirjoilla toisessa koulussa vielä. Sitten he rupeavat tosissaan puuhastelemaan mua uuteen kouluun, kun en ole kirjoilla missään.

Pää on kipeä ja niskat aivan jumissa. Stressi iski selvästi. Jomottaa ohimosta. Olis varmaan aika rentoutua ja levätä vaikka piikkimatolla. Liikaa ruudunkin tölläystä tälle päivälle. Jospa nauttisi pimeydestä. Toisaalta tekee mieli vielä tehdä vaikka mitä. Kunhan nyt vaan sais ton turhanpäiväisen stressi-jännitystilan pois itsestä. Se on kohtuullisen kettumaista. Silloin ilmenee jopa naamakipuja. Voi olla, että koko homman juuri on niskoissa ja niiden kivut heijastuvat kasvoihinkin. Olisi varmaan syytä tehä asioille jotain....

Facebook kysyy: "Mitä ajattelet?". Vastauksena siihen. En mieti varsinaisesti mitään, mutta haluan luoda uutta. Mietin mistä johtuu kivut, jotka ilmenevät välillä. Selvä vastaus joihinkin tiloihin, mielensisäisiin. Ne ovat merkkejä jostain. Jos nyt ei muusta niin stressistä.

Hmm. Luin tuossa yhtenä päivänä joogan historiasta. Oli kiinnostavia aikakausia ja niiden tyypillisiä "Mielen maailmoita". Levoton mieli, pysähtynyt mieli, hämmentynyt mieli, yhteen asiaan suuntautunut mieli. Niitä jäi miettimään.... Siksipä. No.... Rupesin miettimään missä menee kultainen keskitie. Totta kai saa ajatella, mutta aikansa ja paikkansa on pysähtyneelle mielelle. Ja sitä on varsin usein. Nytkään, jos otan katseeni pois näytöstä, en ajattele mitään. Ja kun kirjoitan. se on vain sillä hetkellä käsillä olevien juttujen kirjoittamista. Kiinnostava seikka sinänsä mistä sellainen syntyy. Tulee kuin vettä vain tekstiä. Voisi tyyliin kirjoittaa kirjan ja vaikka mistä. Vaikka ihan jonninjoutavista asioista. Nyt taidan ymmärtää Mika Waltaria. Hänellä oli kaksisuuntainen mielialahäiriö niin kuin minullakin. Ja hän kirjoitti nopeasti ja paljon, paksuja kirjoja, kuten Sinuhe Egyptiläinen.

Nyt kuitenkin... Rupesin miettimään, että vaikkei olisikaan mitään vaihetta päällä ni voiko silti kirjoittaa kuin maanikon lailla? Taitaa olla kyllä ihan tunnetta ja paloa tähän touhuun.

Itse asiassa! Nyt sen käsitin. Nyt minulla on se. Kirjoitan ja palan halusta kirjoittaa lisää. Miksen kirjoittaisi vain ihan älyttömästi? Mulla on mielikuvitus, vapaus, helppous tähän.

Ihan mahtavaa. Olen jo pitkään koittanut saada paloa asioihin ja harmitellut, kun sitä ei ole ollut, mutta NYT! Wau.

Kiitos rakas vuodatus.net

Jotain hienoa on tapahtunut. Ymmärrän mistä elämässä on kyse. Itken, sillä olen liikuttunut. Olen rakastunut kirjoittamiseen ja luovaan maailmaan. Mitään muuta haluaisikaan tehä kuin kirjoittaa lukemattomia kirjoja aiheesta kuin aiheesta. Tekstinikin on ehkä ihan hyvää.... Mutta hei, tärkeintä, että nautin tällä hetkellä ihan älyttömästi. Kun antaa vaan mennä niin kaikki sujuu. Muurit on tehty kaadettaviksi. Mielen massiiviset muurit, vapauden, mielikuvituksen purkauksen tappajat.

Kiitos kiitos ja hyvää yötä.

<3:llä Aurelia

 

Kommentit

Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Ladataan...